Lletres: Korpiklaani. Karkelo. Mettänpeiton Valtiaalle.

:
Kerran kuljin yossa korven,
lepikossa pilpattelin,
oitsilempi mielessani
levotonna mieletonna
mettanpeittoon niinpa jaihen
kaotuimpa maitten alle

Silla laulaa luikuttelin
soitin soittoo suuna paana
On se mieleen siella alla
mettanpeiton valtiaalle

vuoren alla vanha voima
tammen alla suuri mahti

Enpa tiennyt enpa tainnut
paivan kulkuu tutkannutka
enpa tainnut enpa tiennyt
missa lienin missa lauloin

Kauvan lauloin, kauvan soitin
kauvan lauloin runojani
Meni mieli muille maille
kiihko kauvaksi katosi

Ikiunho vuoren alla,
ikijatti tammen alla,

Sielt kun viimein poises paasin,
perkoille pirttiseeni
unimuisto mielessani,
pelko pieni paakopassa.

Kerroin kullasta, kerroin ajioista
kerroin, paikoista kaskemati,
Lauloin kullasta lauloin ajoista
Lauoin kenkaan pyytelemati