Lletres: Kotiteollisuus. Rautaportti.

Puiden rankojen katveessa kulkee
helvetin pitka¤, kapea tie
suora tie, joka on
keltaisten lehtien peitossa

Sen varrella
katselen lintuja
jotka vieva¤t osan minua
taivaalle noustessaan
lenta¤essa¤a¤n sinne minne
en pa¤a¤se milloinkaan

Olen tya¶n raksaan raataja
olen yksin puhuva
kannan kirkkomaan
multaa taskuissani
pimeytta¤ harteillani

Ei pa¤a¤se vaivainen sieluni
ikuisen kylma¤n kynsista¤
ei pa¤a¤se vaivainen sieluni
ikuisen ja¤a¤n kourista

(x2):
Ya¶n sylissa¤
talvikylissa¤
taivas puhaltaa kylma¤a¤, maa menee routaan
ja¤hmettyy
pimea¤n pidoissa ya¶ pitkittyy

Kaukana siinta¤a¤ portti
jylha¤na¤, yksina¤isena¤
myrskyjen piiskaama
ruosteinen, ya¶n kylma¤n takoma

Portin takana, puiden latvat
kylpeva¤t auringossa
ja¤a¤t ajautuvat rantaan
joki virtaa vapaana

(x2):
Ya¶n sylissa¤
talvikylissa¤
taivas puhaltaa kylma¤a¤, maa menee routaan
ja¤hmettyy
pimea¤n pidoissa ya¶ pitkittyy