Kuolevan rukous Surmattujen sanat Ruumihin anomus Vainajan vala Nouse loista musta kuu Ylle mustan taivaan Nouse maasta musta kyy PA¤A¤lle happaman maan
[I.] HirtettynA¤ hirsipuussa Polttavassa auringossa Siihen naula hakataan Nahka naulan sakaraan Kipu repii hengen usvaan Murheen tyhjA¤n lopettaa tuskaan
Parku lapset pahalaiset Huusi syntymA¤ttA¶mA¤t Paloi liha Inehmon poijan HengettA¤ surutta makaa Oli pA¤itA¤ seipA¤hillA¤ SeitsemA¤llA¤ seipA¤hA¤llA¤
SA¤teet mustan auringon Vaarnat yllA¤ syntisten laakson Vuoresta vallat vA¤kevA¤t Nyt kivet syttyy tuleen Hetkeksi varjot katoaa Tuhka tA¤yttA¤A¤ tuulen
[I.] SyvA¤lle iskee SA¤A¤lin terA¤ Raiskatun vihansa kylvA¤A¤ Haudattuna lakeuksiin Tahratun sielunsa hylkA¤A¤ Uhraa viattomuuden KipeA¤sti hakkaa Ruoskat
YA¶ oli musta SitA¤ mustemmaks kA¤vi niin Suo kutsui kulkijaa KA¤ski miestA¤ syvyyksiin On mieron polulla paha Siel on Perkeleen jalan jA¤lki Lepoon laski
Ruumis kylmA¤ sanaton Tuo tyyneys ajaton Ei arvet kerro tulostaan EpA¤toivossa kutsutaan Maistaa mullan mustan Puhuu kieltA¤ mA¤rkivA¤n Maa madon kastaa
Ota askel kohti kuolemaa Hiljaisuus tappaa hetken Harhoihinsa katoaa Levon liekeissA¤ itkee On himo ja kauhu Vaistonsa valta KylmA¤ kosketus sairaan
Sarviin tarras vuohipukin HA¶rppA¤s verta PerkeleestA¤ Miesin voima maasta nousi Nousi mullasta ikikirojen Tulessa minA¤ synnyin Tulessa minA¤ kasvoin
[I.] Sortajan kaipuu Unohduksen sylihin SiellA¤ on liha Saastunut liha Sen tapan, KiellA¤n, Ja makaan Kun kiellA¤n sen veren Himosi laupean Sen sokeudessa
On verensA¤ kylmA¤ sen TA¤mA¤ suru KeskellA¤ ruumiiden Katsoo kun taivas kuolee TA¤mA¤ elA¤mA¤ Sateessa kyynnelten Rauhassa Unessa Alla paljaan HyljA
Traducció: Ajattara. Hurmasta.
Traducció: Ajattara. Koité.
Traducció: Ajattara. Jo.
Traducció: Ajattara. Nascut sense voler.
Traducció: Ajattara. Hirsipuulintu.
Traducció: Ajattara. Extraviat.
Traducció: Ajattara. Lautuma.